30.6.2021

Savonkadun asukastilaisuus

2.6.2021 Vastauksia tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin

  1. Kauniita mielikuvia, mutta todellisuus/lopputulos on monasti täysin päinvastainen:
    Se on raha, joka määrää & päättää.
    Löytyisikö tunteita, tahtoa, viisautta tai muita konsteja, joilla Alppilan päädyn lempeät henkireiät, luonnonmuodostelmakalliot (Savon- ja Saimaanpuistot) saisi pelastettua brutaalilta betoniviidakolta…?
    Seutu ei todellakaan ole luotu pääkonttorille tms. varsinkaan nyt saati tulevaisuudessa.
    – Vaan IHMISILLE!Kannattaisi myös ennakoida tulevaisuutta, jolloin nämä tällä hetkellä ”turhiksi koetut henkireiät”, uljaat kalliot, osoittautuvat betonibunkkereita arvokkaammiksi.

    Kallioita säilytetään mahdollisimman laajoina ja viheralueet ovat osa kokonaissuunnitelmaa. Kantakaupungissa rakentamisen laatutaso varmistetaan lukuisilla kaavamääräyksillä.

  2. Nyt kun vapaita toimitiloja on vapaana esim. Oikotiellä 14 000 (!!) kpl ja koronan myötä on opittu etätöihin, on pakko kysyä, miksi rakentamisen painotus on toimitiloissa?

    Pasilan toimistotilojen käyttöaste on tällä hetkellä tosi hyvä. Myös Konepajan alueen toimistorakentamiselle on riittänyt mainiosti kysyntää. Savonkadun alue on hyvä jatke tälle kehitykselle, kun Pasilassa ei juuri ole vapaita toimitilatontteja.

  3. Millä perusteella Savonkadun liikenne tulee vähenemään? Alueelle on tulossa erittäin suuri määrä uusia asukkaita

    Liikenne Savonkadulla on vähentynyt Keski-Pasilan mittavien liikenneuudistusten myötä. Tarkempia liikenne-ennusteita ja -tarkasteluja tehdään parhaillaan suunnittelun pohjaksi.

  4. Jos Savonkadulta poistuu kaistoja voisiko ne vapauttaa viheraluiksi poistaa asfaltin ja istuttaa puita? Se lisäisi viihtyisyyttä.

    Savonkadun varteen suunnitellaan puita istutettaviksi.

  5. Mahtavaa, että saadaan tälle alueelle tyylikästä rakentamista! Voisiko asuntoja olla enemmän, sijainti on erinomainen palveluiden näkökulmasta?

    Asuntojen määrää tarkastellaan suunnittelun edetessä. Tavoitteena on mahdollistaa työ- paikkoja, mutta hyvällä sijainnilla toki on vahva kysyntä myös asunnoille.

  6. Jos alue rakennetaan, miten voidaan turvata, että rakentamisen aika jäisi mahdollisimman tiiviiksi? Iso osa esim. lähiseudun asukkaista on jo asunut rakennustyömaan vieressä kymmenkunta vuotta.

    Väistämättä ison hankkeen toteuttamisessa tulee kestämään pitkään, mutta rakentamisaika voidaan pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyenä edistämällä alueen suunnittelua ja toteutusta kokonaisuutena erillisten pienempien hankkeiden sijaan.

  7. Työnteko muuttuu ja toimistot tyhjenevät. Onko uusia toimistoja pakko rakentaa juuri puistoon?

    Katso vastaus kysymykseen 2.

  8. Miten hyvin nämä uudet kyselymetodit (lähinnä Mind16) on validoitu? Ihan kaikin osin eivät vaikuttaneet kovin luotettavilta tutkimusmenetelmiltä. (Ei ehkä tarvitse tuhlata aikaa nyt tähän vastaamiseen, mutta jos vaikka nettisivuilla.)

    ReTeam on tanskalainen konsultti, joka on toteuttanut 164 kiinteistöprojektia ja 59 kaupunkiprojektia 17 eri maassa vuodesta 2001. Mind16 on heidän kehittämänsä työkalu, jonka tavoitteena on ymmärtää alueellisia kuluttajaprofiileita, demografiaa ja segmenttejä. Lisätietoja Mind16-menetelmästä: www.reteamgroup.com.Maptionnaire on suomalaisen vuonna 2011 perustetun Mapita Oy:n työkalu, jolla voi rakentaa monipuolisia kyselyitä. Maptionnairen avulla pyritään ymmärtämään alueellisia tarpeita ja mielipiteitä mahdollisimman monipuolisesti. Itse kysely tuotettiin yhteistyössä Mapitan konsulttien, kaupungin edustajien ja suunnittelukonsortion kanssa. Lisätietoa Maptionnairesta: https://maptionnaire.com/

  9. Jos NCC on vastuussa tutkimuksista ja vuorovaikutuksesta, niin eikö tulokset ole puolueellisia? Eikö tällaisen työn kuuluisi tehdä kolmas riippumaton taho?

    NCC on tilannut tutkimukset kolmansilta tahoilta ja tuonut ne kaupunkilaisten, Kaupungin ja suunnittelukonsortion tietoon läpinäkyvinä sellaisenaan. Maptionnairen analyysin on laatinut Mapita Oy ja Mind16 analyysin Reteam. Analyysien ja kyselyiden tekijöille on annettu tehtäväksi tuoda riippumattomasti tietoon kyselyihin vastaajien mielipiteet ja ajatukset alueesta. Molemmat analyysit löytyvät kokonaisuutena osoitteesta savonkatukehittyy.fi.

  10. Olisi hienoa tietää lisää maanalaisesta pysäköintialueesta; mihin sisäänkäynnit sijoitettaisiin? Miten tämä sopii hiilineutraalin alueen ideaan?

    Suunnitelmavaihtoehdot, joissa sisäänkäyntivaihtoehtojakin esitellään, tuodaan kaupunkilaisten kommentoitaviksi syksymmällä kerrokantasi-palveluun. Pysäköintilaitosta vaaditaan kehittämisvarausehdoissa ja sen käytettävyyttä muihin käyttötarkoituksiin kuten liikunnan, varastoinnin ja ruokatuotannon tarpeisiin tutkitaan sen varalta, että yksityisautoilu alkaisi vähentyä radikaalisti lähitulevaisuudessa.

  11. Mikähän on näillä kyselymenetelmillä vastannaeiden kaupunkilaisten ikäjakauma? Onkohan jopa yli 30 vuotta?

    Maptionnairen kyselyyn vastanneiden, ikänsä ilmoittaneiden ikäjakauma on esitelty ra- portin sivulla 12. Suurin ryhmä eli 216 henkilöä vastanneista ilmoitti iäkseen 30-49. Ikänsä ilmoittaneiden vastaajien iän keskiarvo oli 41. Vanhin vastaaja ilmoitti iäkseen 76 ja nuorin 17. Mind 16 tutkimukseen vastanneiden suurin vastaajaryhmä oli 25-39-vuotiaat.

    https://savonkatukehittyy.fi/wp-content/uploads/2021/03/raportti_savonkatu_maptionnaire.pdf

    https://savonkatukehittyy.fi/savonkadun-asukkaiden-toiveita-ja-alueen-ominaispiirteita-selvitetty-myos-mind16-menetelmalla/

  12. Pysyykö Alppila helmenä, jos NCC pääsee tänne huseeraamaan?

    Mittavalla panostuksella vuorovaikutuksen tiedonkeräykseen on pyritty hahmottamaan, mitä kaupunkilaiset, yritykset ja kaupunki alueelle toivovat. Pyrimme vastaamaan näihin moniäänisiin toiveisiin ja tuomaan oman panoksemme alueen kehittämiseksi entistä parem- min eri käyttäjäryhmiä palvelevaksi. NCC:n lisäksi muut kehittäjät ja rakentajat sitoutetaan asemakaavoituksen keinoin palvelemaan moniäänisiä toiveita.

  13. Mind16 tutkimus julkaistiin vain englanniksi. Eikö se kuuluisi olla saatavilla Suomen virallisilla kielillä?

    Mind16 tehtiin lähtötiedoiksi suunnittelijoille ja haluttiin myös jakaa kiinnnostuneille kaupunkilaisille. Yhteenveto laadittiin myös suomeksi ja se on saatavissa täältä: https://savonkatukehittyy.fi/savonkadun-asukkaiden-toiveita-ja-alueen-ominaispiirteita-selvitetty-myos-mind16-menetelmalla/

  14. Miten arvellaan kivijalkaliikkeiden pärjäävän Triplan rinnalla?

    Hankkeen alkuvaiheessa tehdyt alueen sidosryhmien haastattelut, Mind16, Maptionnaire -kyselyiden tulokset indikoivat, että alueen asukkaat ja yritykset toivovat alueella palveluita ja että he asioisivat mieluummin eloisassa kaupunkimaisessa ympäristössä kivijalkaliikkeineen kuin isossa kauppakeskuksessa. Laaditussa palveluverkkoselvityksessä on myös havaittavissa paikallista palveluvajetta alueella. Lisäksi suunnitteilla oleva rakentaminen toisi lisää palveluiden hyödyntäjiä alueelle. Näihin kyselyihin ja analyyseihin pohjaten sekä alueesta kiinnostuneiden paikallisten yritysten – niin palveluiden kuin toimitilojen suhteen – kanssa keskustelujen pohjalta vaikuttaisi siltä, että kysyntää alueelle olisi.

  15. Koiria on Helsingissä jo valtava määrä. Koirien tarpeiden pitäisi näkyä enemmän suunnitelmissa (kyse ei ole vain koirapuistoista, niitä eivät voi kaikki käyttää). Kallioiden yksi funktio on esim. koiran kanssa ulkoilu.

    Kiitos palautteesta, pyrimme ottamaan erilaisten ryhmien tarpeet huomioon suunnitelmia kehitettäessä.

  16. Alppilassahan on jo hyvin paljon kivijalkaliikkeitä, ja käsittääkseni tyhjiäkin tiloja. Oletteko tutkineet millainen tilanne näillä on ennen kuin uusia suunnitellaan (etenkin kivenheiton päähän Triplasta)?

    Ollaan tutkittu. Hankkeen alkuvaiheessa tehdyt alueen sidosryhmien haastattelut, Mind16, Maptionnaire -kyselyiden tulokset indikoivat, että alueen asukkaat ja yritykset toivovat alueella palveluita ja että he asioisivat mieluummin eloisassa kaupunkimaisessa ympäristössä kivijalkaliikkeineen kuin isossa kauppakeskuksessa. Laaditussa palveluverkkoselvityksessä on myös havaittavissa paikallista palveluvajetta alueella. Lisäksi suunnitteilla oleva rakentaminen toisi lisää palveluiden hyödyntäjiä alueelle. Näihin kyselyihin ja analyyseihin pohjaten sekä alueesta kiinnostuneiden paikallisten yritysten – niin palveluiden kuin toimitilojen suhteen – kanssa keskustelujen pohjalta vaikuttaisi siltä, että kysyntää alueelle olisi.

  17. Aiotaanko ammattikoulun rakennus purkaa?

    Kouluverkkoa selvitetään ja myös ammattikouluja keskitetään isommille kampuksille, kuten Myllypuroon ja Roihupeltoon. Tämän koulun tilanne ei ole vielä selvillä.

  18. Keskustelulle ja kommenteille luvattiin RUNSAASTI aikaa. Toteutuuhan sen?

    Kommenteille pyrittiin varaamaan noin neljäsosa koko sessiosta ja se toteutui. Lisäksi kaikkiin esitettyihin kysymyksiin vastataan jälkikäteen nettisivuille.

  19. Miten puuston säilyttäminen?

    Kehittämisvarauksessa puuston säilymisestä linjataan seuraavaa: ”Kallioalueita kuten ehyitä lakialueita sekä olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan osana yleisten alueiden suunnittelua ja korkeatasoista maisemarakentamista. ”

  20. Mäki-Jyllilä sanoi ”SAvonkatu tullaan uudistamaan ja rakennetaan”… Mistä me siis keskustelemme, jos aasit ovat jo päätetyt?

    Vuorovaikutteinen keskustelu on tärkeä osa suunnittelua jo kehittämisvarauksen aikana. Mitään ei ole vielä päätetty, vuorovaikutus jatkuu seuraavassakin vaiheessa kun vaihtoehtoisia suunnitelmia voi syksyllä kommentoida Kerro kantasi -palvelussa. Asukas- ja asian- tuntijakommenttien pohjalta arvioidaan, miten suunnittelua jatketaan. Lopulta muodostetaan yksi suunnitelma, joka viedään päätöksentekoon Kaupunkiympäristölautakuntaan. Kaavasta päättää lopulta kaupunginvaltuusto.

  21. Vaikuttaa siltä että suunnitelmat ovat todella pitkällä. Onko sovittu että ne julkaistaan vasta kunnallisvaalien jälkeen?

    Kunnallisvaalit eivät liity Savonkadun suunnitteluprosessiin.

  22. Rakennusten väliin sijoitetut kalliot eivät ole sama kuin nykyiset avoimet, joilla voivat kansalaiset liikkua upean vapaasti. Vai pystyttekö takaamaan etteivät esim. toimistojaan kallioiden vieressä pitävät firmat tule valittamaan kallioilla kuljeskelusta?

    Kehittämisvarauksen ehtojen mukaisesti kallioalueita jää kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.

  23. Minne autoparkkihalli tulee ja kenelle se on tarkoitettu, asukkailleko?

    Parkkitiloja suunnitellaan palvelemaan kaikkia alueen käyttäjiä – niin virkistysalueiden, toimitilojen, kauppojen kuin asuntojenkin

  24. Onko suunnitelmissa edelleen se, että kalliot jäisivät asuinrakennusten keskelle? Uskotteko, että kallioilla voisi silloin hengailla ja vaikka juoda pussikaljaa, kun vieressä olisi jonkun makuuhuone tai parveke?

    Suunnitelmavaihtoehdot julkaistaan syksymmällä kaikkien kaupunkilaisten kommentoitaviksi kerrokantasi-palvelussa. Kehittämisvarausehdoissa on linjattu puistoista ja kallioalueista seuraavasti: ”Saimaanpuistikon-Savonpuiston puolisilla alueilla suunnitteluratkaisun tulee perustua viheryhteyden säilyttämiseen ja parantamiseen sekä laadukkaan, kävelypainotteisen julkisen tilan ja oleskeltavien puistoalueiden kehittämiseen yhtenäisenä kokonaisuutena alueen poikki etelä-pohjoissuunnassa. Kallioalueita kuten ehyitä lakialueita sekä olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan osana yleisten alueiden suunnittelua ja korkeatasoista maisemarakentamista. Suunnitteluratkaisussa tulee huomioida kallioiden säilyminen alueen kaupunkikuvassa vaalimalla kaduilta kallioille avautuvia näkymiä”. Kehittämisvarauksen ehtoihin voi tutustua edelleen täällä: https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/4a/4acc576155d6c235a593874fc7b0f0e71e8dc633.pdf

  25. Kuka oli alueen jalostamisessa aloitteellinen?

    Kehittäminen alkoi alun perin kaupungin aloitteesta.

  26. Minkä tasoiset kävely- ja pyöräily-yhteydet Savonkadulle rakennetaan? Tärkeä yhteys mm. Pasilan suunnasta Töölöön.

    Suunnitelmavaihtoehdot julkaistaan syksyllä kerrokantasi-palvelussa kaupunkilaisten kommentoitaviksi. Kehitttämisvarausehdoissa linjataan seuraavaa:
    ”… Baanan kehittämistarve tulee huomioida suunnittelussa.
    b) Savonkadun itäpuoliset maanpäälliset alueet tulee suunnitella autottomiksi ja puisto- alueelle tulee suunnitella laadukas julkinen jalankulkureitti Aleksis Kiven kadun ja Viipurin- kadun välillä. Alueelle tulee lisäksi suunnitella riittävä määrä jalankulun/pyöräilyn poikittaisyhteyksiä. Suunnittelussa tulee huomioida Savonkadun ylittävän kävelysillan uusimistarve ja luonteva uusi sijainti.
    c) Suunnittelussa tulee huomioida tarve radan ylittävälle jalankulun ja pyöräilyn sillalle.”
    Lisätietoa kehittämisvarausehdoista:
    https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/4a/4acc576155d6c235a593874fc7b0f0e71e8dc633.pdf

  27. Jos rakentaminen keskittyy katujen varsille niin miten kallioille pääsee enää muut kuin talojen asukkaat? Eikö silloin ole kyse talojen omistajien takapihoista?

    Suunnitelmavaihtoehdot julkaistaan syksymmällä kaikkien kaupunkilaisten kommentoitaviksi kerrokantasi-palvelussa. Kehittämisvarausehdoissa on linjattu puistoista ja kallioalueista seuraavasti: ”Saimaanpuistikon-Savonpuiston puolisilla alueilla suunnitteluratkaisun tulee perustua viheryhteyden säilyttämiseen ja parantamiseen sekä laadukkaan, kävelypai- notteisen julkisen tilan ja oleskeltavien puistoalueiden kehittämiseen yhtenäisenä kokonaisuutena alueen poikki etelä-pohjoissuunnassa. Kallioalueita kuten ehyitä lakialueita sekä olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan osana yleisten alueiden suunnittelua ja korkeatasoista maisemarakentamista. Suunnitteluratkaisussa tulee huomioida kallioiden säilyminen alueen kaupunkikuvassa vaalimalla kaduilta kallioille avautuvia näkymiä”.
    Kehittämisvarauksen ehtoihin voi tutustua edelleen täällä:
    https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/4a/4acc576155d6c235a593874fc7b0f0e71e8dc633.pdf

  28. Kuka koko suunnitelman avasi, kaupunki vai NCC?

    Kaupunki.

  29. Milloin Alppitalon kohtalo selviää?

    Alppitalossa on lukuisia osakkeenomistajia, joiden päätöksenteko ratkaisee asian.

  30. Jos rakentaminen keskittyy katujen varsille niin miten kallioille pääsee enää muut kuin talojen asukkaat? Eikö silloin ole kyse talojen omistajien takapihoista?

    Yhtenä suunnittelun lähtökohtana on kehittää kortteleiden väliin vihervyöhyke /-yhteys, jos- sa säilytetään keskeisimmät kallioalueet. Tämä viheryhteys yhdistyy viherverkostoon.

  31. Minkä tasoiset kävely- ja pyöräily-yhteydet Savonkadulle rakennetaan? Tärkeä yhteys mm. Pasilan suunnasta Töölöön. Noin yleisesti ””rakentaminen kadun varteen ja kallion laet säilyvät”” -linja kuulostaa hyvältä!

    Suunnitelmavaihtoehdot julkaistaan syksyllä kerrokantasi-palvelussa kaupunkilaisten kom- mentoitaviksi. Kehitttämisvarausehdoissa linjataan seuraavaa:
    ”… Baanan kehittämistarve tulee huomioida suunnittelussa.
    b) Savonkadun itäpuoliset maanpäälliset alueet tulee suunnitella autottomiksi ja puisto- alueelle tulee suunnitella laadukas julkinen jalankulkureitti Aleksis Kiven kadun ja Viipurin- kadun välillä. Alueelle tulee lisäksi suunnitella riittävä määrä jalankulun/pyöräilyn poikittaisyhteyksiä. Suunnittelussa tulee huomioida Savonkadun ylittävän kävelysillan uusimistarve ja luonteva uusi sijainti.
    c) Suunnittelussa tulee huomioida tarve radan ylittävälle jalankulun ja pyöräilyn sillalle.”
    Lisätietoa kehittämisvarausehdoista: https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/4a/4acc576155d6c235a593874fc7b0f0e71e8dc633.pdf

  32. Millaista kerroskorkeutta uusiin rakennuksiin on ajateltu? Millaisella etäisyydellä Savonkadulta kallioihin päin on tarkoitus rakentaa?

    Suunnitelmavaihtoehdot julkaistaan syksyllä kerrokantasi-palvelussa kaupunkilaisten kommentoitaviksi. Alue sijaitsee korkean rakennuskannan Pasilan ja matalan rakennuskannan Alppilan välimaastossa, ja alueen arkkitehtuurin tulee yhteensovittaa näitä alueita.
    Kehittämisvarausehdoissa linjataan seuraavasti:
    Uudisrakentamisen Savonkadun varrella tulee olla pääosin toimistotilaa ja maantasokerros- ten katutilaan ja puistoväylälle avautuva liiketilaa ja/tai avointa palvelutilaa.
    Uusi asuinrakentaminen on mahdollista Alppilan vanhaan kaupunkirakenteeseen liittyvillä osa-alueilla viitesuunnittelualueen itäosassa. Asuinrakennusten alimman kerroksen tulee olla pääasiassa liike- ja toimitilaa. Alueen eteläosaan Savonkadun itäpuoliselle alueelle on mahdollista tutkia rakennettavaksi toimitilakäytön ja asumisen yhdistäviä monikäyttökiinteistöjä. Palveluiden tonttitarve määritellään erikseen palveluverkkoselvitykseen perustuen. c) Saimaanpuistikon-Savonpuiston puolisilla alueilla suunnitteluratkaisun tulee perustua viheryhteyden säilyttämiseen ja parantamiseen sekä laadukkaan, kävelypainotteisen julkisen tilan ja oleskeltavien puistoalueiden kehittämiseen yhtenäisenä kokonaisuutena alueen poikki etelä-pohjoissuunnassa. Kallioalueita kuten ehyitä lakialueita sekä olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan osana yleisten alueiden suunnittelua ja korkeatasoista maisemarakentamista. Suunnitteluratkaisussa tulee huomioida kallioiden säilyminen alueen kaupunkikuvassa vaalimalla kaduilta kallioille avautuvia näkymiä. Lisätietoa kehittämisvarausehdoista: https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/4a/4acc576155d6c235a593874fc7b0f0e71e8dc633.pdf

  33. Miksi hiilineutraaliuteen pyrkivälle alueelle louhitaan parkkihalli?

    Niin asukkaat, alueella vierailijat kuin yrityksetkin vaativat toiminnalleen parkkitiloja. Parkkitilojen tarpeen mahdollinen väheneminen tulevaisuudessa on otetaan huomioon suunnitelmissa niin, että niistä voidaan jatkojalostaa esimerkiksi varastoja, liikuntapaikkoja tai ruokatuotantoon soveltuvia paikkoja. Louhetta suunnitellaan hyödynnettäväksi alueella ja muualla pääkaupunkiseudulla tarvittavissa paikoissa.

  34. Kuinka paljon asukkaiden kommenteille tulee olemaan aikaa luonnosvaiheessa?

    3 viikkoa vähintään

  35. Miksi kallioille pitäisi väkisin vääntää jotain ”puistoa”? Eikö kallioita voi jättää luonnontilaisiksi?

    Kyselyn vastauksissa toivottiin myös puistoympäristöä kehitettävän, jotta useammat voisi- vat nauttia siitä. Koko kyselyn raportti löytyy täältä: https://savonkatukehittyy.fi/wp-content/uploads/2021/03/raportti_savonkatu_maptionnaire.pdf
    Kehittämisvarausehdoissa linjataan seuraavaa puistoalueista:
    ”Saimaanpuistikon-Savonpuiston puolisilla alueilla suunnitteluratkaisun tulee perustua viheryhteyden säilyttämiseen ja parantamiseen sekä laadukkaan, kävelypainotteisen julkisen tilan ja oleskeltavien puistoalueiden kehittämiseen yhtenäisenä kokonaisuutena alueen poikki etelä-pohjoissuunnassa. Kallioalueita kuten ehyitä lakialueita sekä olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan osana yleisten alueiden suunnittelua ja korkeatasoista maisemarakentamista. Suunnitteluratkaisussa tulee huomioida kallioiden säilyminen alueen kaupunkikuvassa vaalimalla kaduilta kallioille avautuvia näkymiä.”