Savonkatu Q&A

Mitä alueelle on alustavasti suunnitteilla?

Toimistoja, kivijalkaliikkeitä, palveluita, asuntoja, puistoalueita, yhteiskäyttötiloja ja muita toimintoja urbaaniin kaupunkielämään. Valmiitasuunnitelmia ei kuitenkaan vielä ole – Savonkadun aluetta kehitetään yhdessä kaupunkilaisten kanssa, jotta alueesta muodostuu luonteva osa Alppilaa ja koko kantakaupunkia. Suunnittelussa haetaan aktiivisen osallistamisen kautta eri vaihtoehtoja rakentamisen sijoittelulle.

Miksi Helsingin kaupunki haluaa Savonkadun alueelle lisää rakentamista?

Yleiskaavaan perustuen kantakaupunkia kehitetään toiminnoiltaan monipuolisena ja täydennysrakentamista tutkitaan koko kantakaupungin alueelle. Kehittyville ja keskeisille alueelle pyritään mahdollistamaan uuttatyöpaikka- ja asuinrakentamista. Pasilan asemaan ja kehittyvään Keski-Pasilaan tukeutuvan Savonkadun ympäristön kehittämisellä tuetaan kantakaupungin elinvoimaisuutta samalla yhdistäen Alppilan ja Pasilan alueita kaupunkirakenteellisesti.

Kuka vastaa alueen kaavoituksesta suunnittelusta ja rakentamisesta?

Helsingin kaupunki vastaa alueen maankäyttöratkaisuista, asemakaavoituksesta ja tulevien tonttien varaamisesta. Helsingin kaupunki on myöntänyt alueen kehittämisvarauksen NCC:lle ja sen yhteistyökumppaneille, jotka toimivat kaupungin kumppanina alueen suunnittelussa. NCC:lle on kehittämisvarausehdoissa myös myönnetty alustavasti mahdollisuus toteuttaa toimitilarakentamista osalle kehittämisvarausaluetta, alustavasti Savonkadun pohjoispäähän. Varsinaiset tonttivaraukset tulevat keskusteltavaksi suunnittelun ollessa pidemmällä.

Alueen kehittämissuunnittelua ohjaa kaupungin määrittelemät reunaehdot: (https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/4a/4acc576155d6c235a593874fc7b0f0e71e8dc633.pdf).

Hankkeessa ovat mukana:
Helsingin kaupunki, maankäytön suunnittelu
NCC, kiinteistökehittäjä
JKMM, suunnittelun arkkitehti
Helen, energiaratkaisut
Nomaji, maisema-arkkitehti
Spacent, tilaresurssien jakamispalvelut

Miten kaupunkilaisten toiveet näkyvät alueen suunnittelussa? Näkyykö ihmisten ääni oikeasti hankkeen lopputuloksessa?

Kehittämisvarauksen ehtona on, että vuorovaikutus alueen asukkaiden kanssa on keskeinen osa suunnittelua. Tiiviillä vuorovaikutuksella halutaan varmistaa, että alueen asukkaiden ja toimijoiden näkemyksiä voidaan hyödyntää suunnittelun tukena. Vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla kerätään kaupunkilaisten näkemyksiä mm. karttakyselyn ja haastatteluiden avulla. Tiedonkeruuta hyödyntäen alueelle laaditaan vaihtoehtoisia luonnossuunnitelmia tavoitteellisesti kesällä 2021 , joita kaupunkilaiset voivat kommentoida Kerro kantasi -palvelussa (https://kerrokantasi.hel.fi/). Luonnossuunnitelmien vuorovaikutuksen myötä laaditaan viitesuunnitelma asemakaavamuutoksen pohjaksi. Kaikki tutkimuslöydökset päätyvät suoraan suunnittelijoiden työpöydälle, jotta he voivat hyödyntää saatua tietoa omassa työssään.

Säilytetäänkö alueella sijaitsevat kalliot?

Kehittämisvarauspäätöksen mukaan Savonkadun ympäristön kallioalueita säilytetään mahdollisimman laajoina painottaen sitä, miten asukkaat käyttävät kallioita ja puistoja. Kalliot ja niiltä avautuvat näkymät ovat tärkeitä alueen asukkaille, ja niitä pyritään suunnitelmissa säilyttämään mahdollisimman laajasti. Lisäksi huomioidaan kallioiden kaupunkikuvallinen merkitys. Saimaanpuistikon-Savonpuiston viheryhteyttä parannetaan. Uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin katujenvarsille kaupunkimaista katutilaa muodostaen.

Mitä tarkoittaa hiilineutraali korttelialue? Millä ratkaisuilla alueesta voidaan tehdä hiilineutraali? Miten se eroaa ns. perinteisestä rakentamisesta?

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja Savonkadun hanke on kunnianhimoinen pilottiprojekti, jonka oppeja voidaan hyödyntää Helsingin tulevien hiilineutraalien kaupunginosien kehittämiseen ja rakentamiseen. Hankkeelle tehdään alueellinen energiaratkaisu, ja hiilineutraalius aiotaan saavuttaa esimerkiksi geoenergialla sekä aurinkosähköllä ja -lämmöllä. Resursseja säästetään myös jakamistalouden ratkaisuilla.