Kaupunkiympäristön kehittäminen on pitkäjänteistä puuhaa. Savonkadun kohdalla erilaisia Helsingin kaupungin teettämiä kyselytuloksia on analysoitu suunnittelun pohjaksi jo vuodesta 2013.
Savonkadun ympäristön kehittämistä koskevissa uusissa kyselyissä näkökulmia syvennetään ja haetaan näkemyksiä, jotka eivät ehkä aiemmin ole tulleet esiin. Ensimmäinen Savonkadun alueen karttakysely avattiin 15.1. ja siihen voi vastata 15.2. asti. Nyt jos koskaan kannattaa sukeltaa savonkatukehittyy.fi -sivustolle ja – todellakin – vaikuttaa.
Mitä kyselyssä oikein kysellään?
Tavoitteena on saada kaupunkilaisten monipuoliset äänet soimaan suunnitelmissa. Dialogin avulla haluamme ymmärtää, millaisia tiloja ja palveluita kaupunkilaiset tulevaisuuden kantakaupunkiin todella haluavat. Voit kertoa, miten kenties jo vietät aikaa alueella vai oletko läpikulkija ja millä kulkupelillä kuljet.
Kyselyssä pääset merkkaamaan kartalle mielestäsi alueen miellyttävimmät tai sitten ne eivät-tällä-hetkellä-niin-miellyttävät paikat ja reitit. Voit kertoa, miten kävelyn tai pyöräilyn edellytyksiä voitaisiin parantaa, minkä tyyppistä rakentamista toivoisit ja millaisia toimintoja haluaisit alueen puistoihin ja aukioille, mitä palveluja ja kivijalkaliikkeitä tai harrastusmahdollisuuksia odotat.
Hiilineutraalia kaupunginosaa suunnitellessa tärkeää on sekin, että kerrot, miten nykyään elät ja työskentelet tai millaisiin ekotekoihin olisit valmis lähitulevaisuudessa. Oletko kiinnostunut esimerkiksi yhteisöllisestä asumisesta, yhteisöllisistä työtiloista, kiertotaloudesta ja jakamisen ratkaisuista?
Arvostamme ajatuksiasi ja mielipiteitäsi
Vaikka kaikki termit eivät olisikaan vielä tuttuja, ne selviävät kyselystä. Tärkeintä on, että vastaat ja vaikutat, minkä perusteella pääsemme suunnittelemaan elävää kantakaupunkia ja ihmisten kokoista kaupunkielämää. Jo nyt tunnemme kaupunkilaisten ajatuksia paljon paremmin.
Ensimmäisten päivien ja reilun 350 vastauksen perusteella tiedämme esimerkiksi, mitä autoilijat, pyöräilijät, julkisen liikenteen käyttäjät, jalankulkijat ja kotona tai työpaikalla työskentelevät kertovat. Kiertotalous, energiatehokkuus ja uudet digitaaliset ratkaisut kiinnostavat, samoin jakamistalous, vaikka siitä vastanneilla on toistaiseksi vielä vähän kokemusta.
Paljon puhuttavat myös kalliot. Nekin kuuluvat mukana olevien yhteistyökumppaneiden yhteiseen tahtotilaan: uutta kantakaupunkia rakennetaan kaupunkilaisille rakasta luontoa arvostaen.
Vuorovaikutus vie suunnitelmat uudelle tasolle
Vastausten perusteella alustavissa tarkasteluissa on tunnistettavissa neljä ryhmää: osallistamisen vaikuttavuuteen epäilevästi suhtautuvat, innostuneet kaupunkilaiset, vaikuttamiseen uskovat kehitysvastaiset ja vaikuttamiseen uskovat kehitysmyönteiset. Tähän mennessä suurin osa vastanneista on osoittautunut vaikuttamiseen uskoviksi kehitysmyönteisiksi.
Kaikkien vastanneiden keskiarvomielikuva alueesta negatiivisesta positiiviseen (0-100) oli 61. Kysyttäessä, kuinka mielellään vastanneet viettävät alueella aikaa, keskiarvo oli jopa 3,6 asteikolla 1-5. Avoimissa kysymyksissä pieni osa vastaajista toivoo alueen säilyvän juuri sellaisenaan, mutta suurempi osa toivoo lisää viihtyisyyttä ja palveluja sekä vehreitä alppilamaisia kortteleita kallioita kunnioittaen.
Kaikki näkemykset ovat yhtä tervetulleita, vaikka kaikkein lennokkaimpiin ideoihin emme välttämättä pystyisikään tarttumaan. Kaikki vastaukset vaikuttavat ja päätyvät suunnittelijoiden työpöydille. Aikanaan työpöydiltä lähtee kaupunkilaisten nähtäville kolme erilaista suunnitelmavaihtoehtoa, joista lopulta kutoutuu se yhdessä mietitty vaihtoehto.
Vuorovaikutus kaupunkilaisten ja Savonkadun kehittäjien välillä on vilkkaampaa kuin koskaan. Yhtä laajaa osallistamista taustatutkimuksineen en ole aiemmin nähnyt niissä alue- ja kiinteistökehitysprojekteissa, joissa olen viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut mukana. Nyt tapahtuu – ja paljon.
Pysythän kuulolla. Keskustelu jatkuu.
Eelis Rytkönen, kehityshippi
NCC