18.5.2021 | Eetu Ristaniemi

Jaetuista tiloista hyötyvät niin asukkaat kuin yrityksetkin

Savonkatua kehittäessämme yksi tärkeä lähtökohta on, miten hyödyntää asumiseen, harrastamiseen ja työntekoon suunniteltuja tiloja mahdollisimman järkevästi. Jaettavia, useampaa käyttötarkoitusta palvelevia tiloja voisi sijoittua yhtä hyvin asuinrakennusten ja toimitilojen kivijalkoihin, sekä esimerkiksi oppilaitoksiin tai suurempiin, harrastuskäyttöön suunniteltuihin tiloihin.

Suurempi asunto vai jaettu työtila?

Korona-ajan trendinä on ollut, että ihmiset hankkivat yhden huoneen isompia asuntoja saadakseen kotitoimistonsa erilliseen työhuoneeseen. Monet pitävät mahdollisena, että monipaikkainen hybridityö on tullut tietotyötä tekevien keskuuteen jäädäkseen. On kuitenkin myös mahdollista, että erillisestä työhuoneesta tulee lopulta samanlainen alikäytetty varasto, kuin oma sauna pienessä kaupunkiasunnossa, mikä herättää kysymyksen, voisiko taloyhtiösauna tai kerhotila palvella tulevaisuudessa myös työtilana.

Savonkadun vuorovaikutukseen osallistuneet kaupunkilaiset olivat kiinnostuneempia työskentelemään tulevaisuudessa nykyistä monimuotoisemmin: yhden toimipisteen sijaan useista eri paikoista käsin. Tätä tukevat myös globaalit mielipidekyselyt (esim. JLL global workplace survey, Leesman Indexin Home stretch -aineisto), joiden mukaan yksilöt ovat kiinnostuneet tekemään työtä useammasta paikasta kuin ennen, mikä johtanee yritysten kiinnostukseen jakaa tiloja keskenään enemmän kuin ennen. Savonkadun haastattelututkimuksissa ilmeni lisäksi, että yritykset haluavat sijoittua mieluummin kantakaupunkimaisille elämää sykkiville alueille, selkeiden toimistokeskittymien sijaan.

Tehokas tilankäyttö säästää resursseja ja ympäristöä

Nykyaikaisessa aluerakentamisessa on loistavat edellytykset alueen palveluiden optimointiin. Esimerkiksi käyttöperusteiseen tilaresurssien hyödyntämiseen löytyy jo paljon palvelukonsepteja ja teknologioita. Kun tiloja tarjotaan käyttäjille verkostona, kuka tahansa työtilaa tarvitseva voi varata kullakin hetkellä sopivimman tilan itselleen parhaaksi katsomastaan paikasta. Lisäksi kun rakennetun ympäristön roolia laajennetaan omistamisesta käyttämiseen, julkisten palveluiden roolia ja tiloja voidaan tarkastella uudella tavalla.

Jos oletuksena on, että kerhotiloja tai muita yhteistiloja tullaan rakentamaan joka tapauksessa, niin rajakustannus työtilojen rakentamiseen ei ole suuri, riippuen toki varustelutasosta. 12 neliön huone Helsingissä maksaa helposti 300 €/kk tai 75 000 € omistusasunnossa. Tällä hinnalla olisi mahdollista rahoittaa modernia yhteistoimistoa asuintalon alakerrassa – alueellisesta, ammattimaisesti operoidusta coworking-tilasta puhumattakaan. Yhteisessä tilassa toimiva työyhteisö voi näin rikastua monipuolisemmalla yhteisöllisyydellä, mikä voi olla myös työnantajien kannalta erittäin hyödyllistä.

Muita etuja? Jaettu tila mahdollistaa korkeammat käyttöasteet sekä asuntoihin että yhteisiin tiloihin. Tehokas tilankäyttö säästää rahan lisäksi ympäristöä, mikä on tärkeää matkalla kohti hiilineutraalia kantakaupunkia.

Eetu Ristaniemi, CDO
Spacent

Savonkatukehittyy.fi