31.3.2021 | Juha Mäki-Jyllilä

”Eniten osallistava hanke, jossa olen ollut mukana”

Savonkadun aluetta suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä kaupunkilaisten ja kaupungin kanssa. Osallistavassa prosessissa me suunnittelemme poikkeuksellisen mittavien kysely- ja tutkimustulosten pohjalta. Todellinen vuorovaikutus auttaa meitä arkkitehtejä tunnistamaan vielä paremmin herkän alueen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet ja tavoitteet.

Savonkatu ilmasta

Savonkadun hankkeen vuorovaikutteisuuden määrä ja laatu ovat oman kokemukseni mukaan hyvin harvinaislaatuista. On mielenkiintoista nähdä ja kuulla monipuolisten ja innovatiivisten tutkimus- ja kyselytyökalujen kautta, miten kiinnostuneita asukkaat, yritykset ja muut sidosryhmät ovat alueen kehittämisestä. Noin tuhat vastaajaa on tähän mennessä esittänyt toiveensa Savonkadun tulevaisuudesta. Saamme viikoittain myös lukuisia avoimia palautteita erilaisista näkemyksistä. Tämä on eniten osallistava hanke, jossa olen ollut mukana.

JKMM Arkkitehtien syvä ymmärrys aluekehittämisestä, kaavoituksesta ja rakennushistoriasta ovat eduksi Savonkadun alueen kehittämisessä tulevaisuuden mittakaavaan. Erityistä lisäarvoa tuo ainutlaatuisen vuorovaikutuksen kautta saamamme data, jonka pohjalta pyrimme suunnittelussamme sovittamaan uutta rakentamista olemassa olevaan rakennuskantaan ja vallitsevaan ympäristöön mahdollisimman kiinnostavasti ja kunnioittavasti. Tuntuu hyvältä olla mukana hankkeessa, jossa voimme innovoida ja edistää
kestävää kaupunkiympäristöä vastaamaan eri yhteisöjen tarpeita.

Puitteet tulevaisuuden kylämäiselle yhteisölle

Olemme JKMM:llä tehneet paljon taustatyötä sekä havaintoja alueesta. Arvokasta tässä on kuitenkin se, ettemme ole yksin havaintojemme kanssa, vaan ne ovat pitkälti linjassa kaupunkilaisten kanssa. Karttapohjaisen kyselyn sekä katuhaastattelujen ja verkkokyselyn pohjalta tehdyn Mind16-profilointitutkimuksen avulla voimme vielä varmemmin tunnistaa ihmisten mielestä viihtyisät ja epäviihtyisät alueet sekä toiveet arkkitehtuurista. Vastauksissa nousee meille arkkitehdeillekin hyvin läheisiä teemoja, kuten ihmislähtöisyys, ihmisen kokoinen rakentaminen, omintakeinen arkkitehtuuri ja korkea laatu.

Kaupunkimaisempaa arkkitehtuuria kaivattiin kolkoille alueille ja turvattomiin risteyksiin sekä rakennuskannasta ”meluestettä” junaradan ja liikennöityjen katujen läheisyyteen. Vastaajat kaipasivat alueelle myös kestävää kantakaupunkielämää, jossa yhdistyy asuminen, työ, kiinnostavat palvelut ja viihtyisä ympäristö. Kallio- ja puistoalueesta toivottiin kehitettävän paremmin saavutettava ja virkistyskäyttöön paremmin soveltuva. Tutkimusten mukaan tärkeimpiä tekijöitä asuinpaikan valinnalle olivatkin käveltävyys, julkiset kulkuyhteydet ja ulkoilumahdollisuudet. Karttapohjaiseen kyselyyn vastanneet toivoivat myös kylämäisyyttä, joka liitettiin paitsi arkkitehtuuriin myös palveluihin.

Vuorovaikutuksen myötä, meillä on aidosti loistavat edellytykset suunnitella Savonkadusta kaupunkilaisten näköistä hiilineutraalia kantakaupunkialuetta, joka sijoittuu Pasilan tornimaiseman ja Alppilan perinteisen helsinkiläisen mittakaavan välimaastoon. Uusi kaupunginosa, jossa ihmislähtöinen arkkitehtuuri, virkistävä kaupunkiluonto, tulevaisuuteen luotaava kierto- ja jakamistalousajattelu sekä kylämäinen yhteisöllisyys kohtaavat. Arkkitehtina haluaisin myös kiinnittää huomiota siihen, mitä nykyisestä rakennuskannastamme on jäljellä 50 vuoden kuluttua ja miten käytämme kaiken uudisrakennettavan tilan järkevästi. Sen vuoksi pidän tilaresurssien jakamispalveluita kehittävän Spacentin ”vähemmän tilaa – enemmän jakamista”- filosofiasta, josta toivoisin Spacentin Eetu Ristaniemen kertovan enemmän omalla blogivuorollaan.

Juha Mäki-Jyllilä,
pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA, osakas
JKMM Arkkitehdit