1.6.2022

Voiko hiilipihi toimitila maksaa itsensä takaisin – siihen on neljä keinoa

”Toimitilojen hiilijalanjälkeä voi tiputtaa alle neljännekseen materiaali- ja energiavähennyksillä. Mutta mikä vaihtoehto kiinnostaa vuokralaisia nyt eniten: investoiminen, tilojen vähentäminen, tilojen jakaminen vai brändiarvon kehittäminen?”, NCC:n kehityshippi Eelis Rytkönen pohtii.”

Hiilijalanjäljen minimoiminen liittyy Helsingin Savonkadun kehityshankkeeseen, jossa edistetään hiilineutraalia kaupunkia. Mukana on suuri joukko toimijoita, jotka etsivät yhdessä vastausta siihen, miten kehittyvä alue voisi parhaiten vastata tulevaisuuden haasteisiin ja Hiilineutraali Helsinki 2030 -ohjelmaan.

NCC toteutti Savonkatu kehittyy -hankkeen johtavana kiinteistökehittäjänä kokonaisvaltaisen kiertotalouskonseptin yhdessä kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto Gaian kanssa. Suurimmiksi hiilijalanjäljen pienentäjiksi nousivat materiaalikierrot, hiilipihi energia ja jakamistalous.

null

Helsingin Savonkadulla kehitetään uutta aluetta, joka pyrkii vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden kestävyyshaasteisiin ja Hiilineutraali Helsinki 2030 -ohjelman tavoitteisiin. Kuva: JKMM Arkkitehdit

”Miltä kuulostaa energiankäytön päästöjen vähentäminen 96 %:lla?”

Rytkösen mukaan huima vähennys on laskelmien mukaan mahdollista. Ensimmäinen askel päästöjen pudottamiseksi suunnittelussa oli energiatehokkuuden parantaminen jo valmiiksi energiatehokkaasta rakennuksesta. Talokohtaisten energiatehokkuuden parantamistoimenpiteiden jatkoksi NCC kehitti energiayhtiö Helenin kanssa vähäpäästöisen alue-energiaratkaisun, jossa hyödynnetään geoenergiaa, ilmalämpöpumppuja sekä aurinkoenergiaa.

Ratkaisussa alueen rakennusten hukkalämmöt kierrätetään lämpöpumppujen avulla takaisin käyttöön tai tarvittaessa varastoidaan myöhempää käyttöä varten kallioperään. Kun useita eri energiaresursseja ja hiilipihejä energialähteitä käytetään optimaalisesti, alueen käytönaikaiset energiankäytön ilmastovaikutukset jäävät lähes nollaan.

”Hiilipiheillä alue-energiaratkaisuilla toimitilojen energiakäytön päästöjä on onnistuttu vähentämään suunnittelulla Savonkadulla noin 96 prosenttia, mikä on erittäin merkittävä tulos”, Rytkönen vahvistaa.

Hiilineutraaliustavoitteen ja muiden kestävän kehityksen suunnitelmien vieminen käytäntöön varmistetaan myös alueelle haettavalla BREEAM Communities -aluesertifikaatilla.

”Materiaalipäästöt 28 % pienemmiksi, mutta miten se onnistuu?”

Energiapäästöjen vähentämisen jälkeen hankkeessa keskityttiin materiaalipäästöihin. ”Kehitystyössä on voitu osoittaa, että lähtökohdiltaan kestävän energiatehokkaankin rakennuksen toimitilojen tuotevaiheen materiaalipäästöjä voidaan pienentää noin 28 prosentilla markkinoilta jo saatavilla tuotteilla – vaihtoehtoisia hiilipihejä ja kestäviä materiaaleja suosimalla.”

Vertailussa A-energialuokkaista ja lähtökohdiltaan kestävän kehityksen mukaista betonirunkoista perusratkaisua verrattiin hiilioptimoituun betonirunkoiseen ratkaisuun, puiseen perusratkaisuun sekä hiilioptimoituun puunrunkoiseen ratkaisuun.

”Hiilijalanjäljeltään pienimmäksi ylsi hiilioptimoitu puurunkoinen ratkaisu, joka on tuotevaiheen materiaalipäästöiltään kolme prosenttia hiilioptimoitua betoniratkaisua pienempi ja 28 prosenttia betonirunkoista perusratkaisua pienempi. Hiilioptimoitu betonirunkoinenkin ratkaisu ylsi jopa 25 prosenttia pienempään hiilijalanjälkeen kuin jo lähtökohdiltaan alan nykystandardeja kestävämpi ja energiatehokkaampi betonirunkoinen perusratkaisu.”

Lisäksi Savonkadulla kiinnitetään huomiota mm. mahdollisesti purettavien rakennusten materiaalien ja maamassojen kiertoon sekä syntyvän kivilouheen jatkojalostamisen uusiokäyttöä varten.

”Mitä jos 10 % tiloista olisi yhteiskäyttöisiä ja päästöt kutistuisivat 34 %”

Savonkadun hankkeessa tehtyjen yrityshaastatteluiden mukaan kiinnostus työskentelyyn liittyvien tilojen jakamiseen on kasvussa. Toimitilojen suunnittelussa tämä tarkoittaa esimerkiksi tilojen muokattavuutta ja joustavuutta sekä niiden ristiinhyödyntämistä.

”Yhteistyökumppanimme Spacent simuloi erilaisia skenaarioita, joiden avulla määriteltiin yhteiskäyttötilojen ja perinteisten toimistotilojen tarve jokaista rakennusta kohden. Lisäksi selvitettiin jaettavien tilojen houkuttelevuutta sekä jakamisen vaikutuksia monelta kantilta”, Rytkönen sanoo.

Simulaatiot indikoivat, että jos kymmenen prosenttia alueelle suunnitelluista tiloista on yhteiskäyttöisiä, vuokralaiset voivat tehostaa tilankäyttöään ja päästöt kutistua jopa 34 prosenttia. Samalla tilojen käyttöaste kasvaisi 26 prosenttia, vuokratuotto 21 prosenttia ja markkina-arvo 12 prosenttia – ESG-hyötyjä ja brändiarvoa unohtamatta.

Kestävissä rakennuksissa yhdistyvät materiaalikäytön tehokkuus, hiilipihi energia, jakamistalouden helppous ja huoleton huominen. Kuva: Spacent

”Onko hiilipäästöpuolitettu neliö 10 % arvokkaampi kuin tuplahiilinen?”

Esitetyille ratkaisuille on laskettu hintalaput. Laskelmien mukaan hiilipihin kohteen rakentaminen maksaa kymmenen prosenttia enemmän kuin jo lähtökohdiltaan kestävä A-energialuokkainen betonirunkoinen perusratkaisu. Jos verrokiksi otettaisiin alan nykystandardit läpäisevä toimitila, Savonkadun hiilipihein ratkaisu onkin päästöiltään alle neljänneksen. Rakennuksen ilmastohyötyjä kuvaavalta hiilikädenjäljeltään puurunkoinen ratkaisu on vielä merkittävästi betonirunkoista parempi, mikä tarkoittaa, että se pienentää edelleen vuokralaisen hiilijalanjälkeä verrattuna betonirunkoiseen verrokkikohteeseen. Näin kompensaatiotarve hiilineutraaliuden saavuttamiseksi Savonkadun toimitiloissa pienenee entisestään.

”Mikäli yritys on valmis investoimaan kymmenen prosenttia kalliimpiin, päästöiltään puolikkaisiin neliöihin, investoinnin voi Savonkatu-hankkeen mukaan kattaa jakamalla noin kymmenen prosenttia tiloistaan, jolloin yrityksen hiilijalanjälki edelleen pienenee”, Rytkönen vastaa.

”Kyse on pitkälti yritysten arvoista, joissa vastuullisuus korostuu koko ajan enemmän. Savonkadusta on kehittymässä kiinnostava ja elinvoimainen kaupunkiympäristö, joka vetää puoleensa yrityksiä ja asukkaita sekä sitä kautta myös sijoittajia”.

Savonkadun hankkeessa toimitilojen hiilijalanjälki on puolitettu lähtökohdiltaan kestävästä A-energialuokkaisesta betonirunkoisesta perusratkaisusta hiilipiheillä materiaalivalinnoilla ja alue-energiajärjestelmän suunnittelulla. Rakennuksen ilmastohyötyjä kuvaavalta hiilikädenjäljeltään puurunkoinen ratkaisu on vielä merkittävästi betoniverrokkia parempi, minkä takia kompensaatiotarve hiilineutraaliuden saavuttamiseksi pienenee entisestään.